Tampereen yliopisto ottaa käyttöön työajankohdentamisjärjestelmän. Asiaa oli esilltä yhteistoimintaneuvostossa, jossa sekä Tatten että lehtoreiden edustajat vastustivat kohdentamisen käyttöönottoa.  Rehtorin päätöksessä 18.12.2007 on kohta, jonka voi tulkita ohjeistavan toimimaan virkaehtosopimuksen vastaisesti:

"Täydentävän rahoituksen projekteihin osallistuva opetushenkilöstö kohdista täydentävän rahoituksen välittömän työpanoksen projekteille kuukausittain. Välitön työ kohdistetaan tunteina niille päiville, joina työ on tehty. Täydentävän rahoituksen projekteja ovat kaikki sellaiset projektit, jotka saavat rahoituksen osittain tai kokonaan tulorahoituksena tai muun valtion viraston myöntäminä määrärahoina.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Myös budjettirahoitteinen nk. virkatyö suositellaan kohdistettavan kuukausittain. Mikäli tämä ei ole mahdollista, opetushenkilöstön 1600 tunnin kokonaistyöaikaa noudattavien työsuunnitelmien sisältyvä muu työpanos tulee kohdistaa vähintään lukukausittain. Kevätlukukausi tulee kohdistaa viimeistään 31.7. ja syyslukukausi 31.12. Työtunteja ei tarvitse jakaa kalenteripäiville, vaan koko toteutuma voidaan merkitä kauden viimeiselle päivälle. Täydentävää rahoitukseen osallistuvien tulee kuitenkin ottaa lisäksi huomioon mahdolliset rahoittajan laskutusjaksoihin liittyvät määräajat."

Niin Tatten, Tieteentekijöiden liiton kuin neuvottelujärjestömme Jukon mukaan 1600-tunnin kokonaistyöaikaa tekeville työajan seuranta on virkaehtosopimuksen vastaista. Vaikka seurantaa kutsuttaisiinkin työajan kohdentamiseksi, kyse on virkaehtosopimuksen vastaisesta työajan seurannasta. Muualla, kuten Tampereen teknisellä yliopistolla ja Helsingissä Teknisellä korkeakoululla, työajankohdentaminen on johtanut välittömään neuvotteluun Jukon ja työnantajan välillä. Jukon luottamusmieskirjeessä viime marraskuussa sanotaan näin:

Tampereen teknillisessä yliopistossa on käyty sen antamasta ohjeesta välitön neuvonpito, ja päädytty menettelyyn, jota noudatetaan vuoden ajan. 1600 tunnin vuosisuunnitelmaa  noudattavien opettajien osalta työajan kohdentaminen tapahtuu puolivuosittain. Vapaaehtoisesti työajan kohdentaminen voi tapahtua kuukausittainkin.

Yliopistojaosto katsoo, että kokeiluna asiaa voidaan seurata ja ohjeistaa samaa menettelyä myös muiden yliopistojen suuntaan.

Tatte ja jukolaiset luottamusmiehet vievät asiaa eteenpäin myös Tampereen yliopistossa. Kyse on siis siitä, ettei keneltäkään kokonaistyöajassa olevalta voi vaatia työajankohdentamista kuin kaksi kertaa vuodessa.

Toinen asia sitten on, onko työajan kohdentaminen mielekästä muidenkaan kohdalla. Muiden kuin kokonaistyöaikaa tekeviä työnantaja voi velvoittaa kohdentamiseen.

Nyt on tärkeää seurata, millaisia soveltamiskäytäntöjä ryhdytään käyttämään. Kertokaa siis, millaisia käytäntöjä on tulossa käyttöön. Kyse ei ole vain ves:n noudattamisesta vaan myös siitä, millaiseen byrokratiaan käytäntö johtaa. Miten esimerkiksi ylityöt? Muissa yliopistoissa ongelmana on ollut myös se, ettei järjestelmään ei voi kirjata ylityötä vaikka sitä tosiasiassa tekisikin. Kärjistäen tulkittuna järjestelmä vaatii siis valehtelemaan.

Sinikka Torkkola
Tatten puheenjohtaja

JK.

Acatiimissä 12/07 ja 2/07 on käsitelty myös kohdentamista